Jump to content

CamryPappa

Jäsen
  • Content Count

    334
  • Joined

  • Last visited

Community Reputation

29 Excellent

About CamryPappa

  • Birthday 12/16/1962

Personal Information

  • Vanha jäsentunnus
    Vieras19
  • Nearest place
    Turku

Recent Profile Visitors

The recent visitors block is disabled and is not being shown to other users.

  1. Ja kaikki nuo pitäisi tuntua myös raskaampana ohjauksena. Rengaspaineet tuskin vähenee äkkiä kahdesta pyörästä, jajos vain yhdessä matalat, niin auto kyllä vetää jommalle kummalle puolelle.
  2. Happotyyppisen henkilöauton käynnistysakun kestoiäksi annetaan normaalissa käytössä 4-5 vuotta. Niille kahden vuoden takuuaika on sen perusteella oikein sovitettu. Sen jälkeen astuu kuvaan virhevastuu, joka korjaa jäljellä olevan käyttöiän, mikäli kyse on tuotteen viasta, eikä muusta syystä. Jep, sekin on syväpurkausta, kun akkn varaus pääsee vähiin, kun akku on noin alimitoitettu. Ja koska MP-akuissa on pieni kapasitetetti, on syväpurkausriskikin isompi.
  3. Kumpa voisikin, mutta kun sekään ei nykymaailmassa ole enää selkeää. Valmistajia on vähemmän kuin (perinteisiäkin) merkkejä, ja ne, jotka eivät itse valmista, kilpailuttavat tuotantoaan säännöllsiesti, eli ei ole varmaa, onko tuote tänään samaa kuin pari vuotta sitten. Ja muistissa on hyvin erään suuren ja tunnetun merkin moka 90-luvulla. Akkuihin pääsi prosessia rautahiukkasia, ja valmiiksi viallisia akkuja tuli markkinoille vuoden ajan. Harrastepeleissä olen käyttänyt itse jo parikymmentä vuotta halvemman pään pieniä mutta pykälää tehokkaampia akkuja. Ei sitten kirpaise niin paljoa kun tuhoaa patterin jättämällä sisävalot päälle tms. Toisaalta kun ei tule sitä mokaa, ja ylläpitolataa, niin kestää juukelin kauan nekin.
  4. Ei se kiteytynyt lyijysulfaaatti levyiltä enää varaamalla poistu. Akkujen kotelokoko on kasvanut autovalmistajien vaatimuksista, mutta kun samalla vaaditaan kapasiteettia sekä tehoa, niin lyijyn määrä on itse asiassa kasvanut.
  5. No oli se akku missä tahansa, niin varaustilasta täytyy pitää huolta. Itse asiassa jos talvisäilytys on lämpimässä tilassa, niin useammin kuin kylmässä, koska itsepurkautuminen on suurempaa. Optimi säilytyspaikka olisi tuollaista nollan ympäristöä. Ja akku siis itsepurkautuu, siihen ei auta kenkien irrotuskaan. Siihen kuinka usein akkua pitää ladata seisonnan aikana vaikuttaa myös akun kunto ja koko. Parista kuukaudesta muutamaan kuukauteen on yleensä ok, eikä missään nimessää yli 6 kk. Kun akun varaustilaa laskee, alkaa sulfatoituminen, joka on se akun hidas tappaja. Ja se sulfatoituminen ei ole on/off, vaan sitä tapahtuu jo silloin, kun akku tuntuu vielä toimivan, mutta on jo selvästi vajaa. Sulfatoitumista ei voi myöskään kääntää takaisin kemiallisena prosessina, ainoa mitä voi tehdä on yrittää saada sulfaatti varisemaan akun pohjalle. Latausjärjestelmän kuntokaan ei auta jos autolla ei ajeta riittävän usein ja riittävän pitkää matkaa. Lyhyt kaupunkiajo on akun tappaja, samoin satunnainen käyttö. Ironisesti Corona-aika toi akkukauppiaille uuden joulun, kun autoilla tehtiin vain se viikonlopun kauppareissu. Siinä ei auta latausjännite, kun virtaa ei vaan kerry riiittävästi. Ampeeritunti Ah on ampeereja ja tunteja. Vaikka laturi tuottaisi 100A ja kulutusta ei olisi lainkaan, saadaan siitä vartin ajolla kokoon vain 25Ah, jota kaikkea akku ei silti pysty varastoimaan suoraan, vaan hyötysuhteessa on hävikki. Mitattiin yhdessä koulutusessa parin auton virrankulutuksia, ja 2008-mallisessa oven aukaisusta tuli 8A, sytkävirta 27A kulutusta. Modermimmassa 2015 autossa keskuslukon avaus 24A, ovi auki 7A, sytkävirtaa 26A, sähköikkunat 35A, valot 30A. Laitoin tuohon kuvana tyypillisiä nykyauton virran kulutuksia. Wateistahan saa sitten ampeereja kun jakaa 12 voltilla, 120 W = 10A. Akun hinnassa on yksi inhottava tekijä eli lyijyn hinta. Auton akussa on julmetun monta kiloa lyijyä, joten se tosiaan vaikuttaa. Pistin siitäkin kuvan mukaan, joka kertoo selvästi, että tuossa 2008 aikoihin hinta pompsahti yli viisinkertaiseksi. Siitä tultiin kyllä alaspäin, mutta taso on silti ollut kolminkertainen siihen mitä se oli vuosikausia. Ja tässä ei vaikuta vero kuten bensassa...
  6. Kyllä hoidettu akku kestää vieläkin, tietty se tuoreusketju pitää olla kunnossa. Itse asiassa perusteknologiakin on sama kuin jo ammoisina aikoina. Mitä nyt autojen kehitys vaatii pienempää kokoa, enemmän viranantoa ja -ottoa, sekä nopeampaa latautumista, jota on sitten kompensoitu levy- ja erotinrakenteella sekä katalyyteillä. Kyllä itse olen nähnyt akun pettämisen syyn aina peilissä, toisaalta ne, joiden vikaantuminen ei ole omaa syytä, onkin sitten kestäneet yli 5 vuotta, myös pyörissä. Ja DI luulisi tietävän sulfatoitumisen vaikutuksen sekä synnyn.
  7. 6 tai 12 kk on mp-akuille yleinen takuuaika, ja siihen on selvä syy, eli minkä tahansa akun saa pilalle, kun sitä pidetään ilman latausta koko talven yli. Ja sitähän ei jälkikäteen pysty selvittämään, miksi akku porsi. Perinteisissä korkillissa happoakuissa pystyi mittaamaan kennojen happoarvon, ja tekemään siitä diagnoosin, mutta ei muista. Geeli- ja AGM-akuissa itsepurkautuminen on tosin pienempää, mutta toisaalta ne on herkempiä latausjännitteelle, pitkään jatkuva ylijännite on myrkkyä. Plus käyttövalmiina niitä pitää ylläpitovarata varastoinninkin aikana, siis ennen myyntiä. Ryssäpyörissä käytin vallan Bilteman geeliakkuja, kun niissä ei ole vaaraa ylijännitteelle, eikä tarvita starttivirtaakaan. Onnistumis-% oli iso, mutta ei sata: kerran sain DOA-yksilön ja kerran sippasi samana kesänä. Niissä kun ei ollut mitään koodia millä selvittää valmistuspäivää, eli miten ketju toiminut.
  8. Joo, harva uskaltaa jättää niin löyhästi kun oikeasti pitäisi.
  9. Tuon kiristyksen kanssa pitää huomioida tiivisteen rakenne. Se eurooppalainen kantikas tiiviste kiristetään tiukempaan kuin aasialaisten käyttämä pyöreäprofiilinen O-rengasmainen. Ja tietty öljyllä voideltuna. Ylikiristys on yleistä, ihan kuten tulppienkin kanssa, ja aiheutta turhaan harmia. Se Antidrain-valve on se mistä paljon puhutaan. Eli tyhjenemisen estoventtiili. Mutta todellisuudessa se on pelkkä jousitettu kumilevy siinä suodattimen ulomman reikäheän takana. Ja liukas öljy kyllä pääsee ajan kanssa sen reunojen alta, sitä kun ei voi tehdä niin vahvasti pitäväksi, tai muuten öljy ei pääse enää sisään. "Hyvä" vena, ja öp-valo palaa, kun öljy ei pääse kiertoon. "Huono" vena, ja öp-valo palaa, kun kierto pitää täyttää. Toi vena pitäisi ollakin öljypumpussa toimiakseen paremmin. Ja koska tuo systeemi omaa heikkoutensa, niin ei sitten laiteta perisuomalaiseen tapaan isojen lukujen = jäykkää öljyä. Se 5W40 siis eikä 10W40 niin öljy pääsee kiertoon mahdollisimman nopeaan. Maxlifeä on ollut yllättäen Bauhausissa viime aikoina, Suomessahan maahantuoja vaihtui jokunen vuosi sitten, ja samalla myös jälleenmyynti meni sekaisin.
  10. Hengst ei ole halpamerkki, vaan tehdastoimittaja esim Mersulle.
  11. Tuo 5W-40 on se mikä täyttää tehtaan vaatimukset meidän oloihimme, muut kriteerit täyttyy nykymaailmassa jo automaattisesti => niin huonoa ei enää ole olemassakaan.
  12. Nyt alkaa sitten tuntua olo vanhalta, 20 vuotta kulunut jo Ei vaiskaan, hieno perinne vaikka jäisikin nyt väliin
  13. Ja jos ajetaan lyhyttä ajoa nurkissa, niin poltto ei pääse loppuun saakka -> sitten kun kerrankin ajetaan pidempi matka, niin poltto toimii täysillä, ja kaikki loukkuun kerääntynyt töhnä palaa.
  14. Siinä ei Suomelta kysytä, kun EU päättää
  15. Ei ole EU antanut vielä lupaa korvata hehkuvia ledeillä. Ei vieläkään, pitkä on prosessi...
×
×
  • Create New...