Jump to content

3t ke70 -83 tehokkaampaa puolaa orkkiksen tilalle


Osku94

Recommended Posts

Kärjet?
Et voi kasvattaa puolan tehoa ilman että kärkien kuluminen lisääntyy, se nyt vaan on niin.

Etuvastuspuola on itse asiassa hiton hyvä keksintö, koska startatessa se antaa isomman kipinän ylijännitteen vuoksi, mutta ei ajossa ylikuormitu.

Mutta jos puola on viisikymppinen, niin kannattaa laittaa tilalle uusi. Yksi vihje puolan ikääntymisestä on se, että se kuumenee niin ettei voi koskea.

Entä sytkäjohdot, kärjet ja konkka?

Link to post
17 tuntia sitten, CamryPappa kirjoitti:

Kärjet?
Et voi kasvattaa puolan tehoa ilman että kärkien kuluminen lisääntyy, se nyt vaan on niin.

Etuvastuspuola on itse asiassa hiton hyvä keksintö, koska startatessa se antaa isomman kipinän ylijännitteen vuoksi, mutta ei ajossa ylikuormitu.

Mutta jos puola on viisikymppinen, niin kannattaa laittaa tilalle uusi. Yksi vihje puolan ikääntymisestä on se, että se kuumenee niin ettei voi koskea.

Entä sytkäjohdot, kärjet ja konkka?

Anteeks unohtu mainita et laitettu kärjetön jakaja

Link to post
2 tuntia sitten, CamryPappa kirjoitti:

Hieman haasteellisempi löytää kärjettömän etuvastuspuolaa. Esim Mersulla on ja on tehokkaita, mutta saattaa olla kahdella etuvastuksella. Enivei, joko etuvastuskytkentä täytyy purkaa, tai sitten laittaa uusi etuvastuksellinen.

Miten kärjettömän puola eroaa kärjellisestä?

Ainakin omassa 2T:ssä on normi etuvastuksellinen puola ja kärjetön sytkä.

Link to post

Puolassa on kaksi kelaa, se on muuntaja, jolla 12V nostetaan kilovolteiksi. Jos puolasta halutaan lisää tehoa, pitää virtaa nostaa, kun jännitehän on sama 12V. Jos virta nousee liikaa, alkaa kärjet kulua. Kärjettömässä ei ole kärkiä kulumassa, jotan virtaa voi nostaa = enemmän tehoa. Ja samalla kärjellisen puola = sama teho kuin kärjillä, vaikka kärjetön, iso osa kärjettömän hyödystä jää käyttämättä. Puolan päältä ei yleensä näe, onko kärjelliseen vai kärjettömään. Mittaamalla ensiökäämin resistanssin saa jonkinlaisen vastauksen. Eli puolan kanssa sähköopin perussääntö "PUIMURI" pätee kaikkeen.

Bilteman puolista ei tiedä höytäsen pöläystäkään. Kaikki on "suurteho" joka on mainosroskaa. Missään ei sanota kärjille vai kärjettömälle. Tarttis mennä yleismittarin kanssa siis mittailemaan paikan päälle, joukossa voi olal ihan löytöjäkin. Mutta niiden luetteloteksteillä ei uskalla ostaa. Ja googleen "coil resistance" niin saa ensiöpuolen vastusarvoja, ne oli jotain 1-10 ohmin välillä riippuen tehosta.

Link to post
9 tuntia sitten, Osku94 kirjoitti:

Kiitos vastauksista, näillä tiedoilla on hyvä jatkaa. Jos on puolaa mitä suositella nii saa ehottaa ku ei oo kiireellinen ku pitää eka koneremontti vielä tehä 

Muistuttele mua ensi viikolla niin yritän töissä kaivella.

Link to post

MSD Blaster on hyvä, tehokas ja käy toyotan igniter kanssa, etuvastus kytketään, jos puola lämpiää igniterin kanssa,  riippuu siis kärjettömän puolan poksin latausajoista!  Uudempi vs vanhempi nois oli eroa ajoissa, ja puolia kärjettömis alunperin etuvastuksella ja ilman.  
 

puola kuumenee jos virtamäärä ylittää puolan kyvyn ottaa sitä vastaan, silloin etuvastus.  Toi on aika äkkiä seurattu koekäytöissä. 
 

sama pätee muidenkin puolien kans, matala vastuksista puolaa vaan kiinni ja vastusta jos lämpiää, ni sen puolan teho saadaan ulosmitattua. 

Edited by J-M Kujala
Höpöhöpö
Link to post

Eipä olekaan ihan helppo pala.

Kytkin mukaan vielä vanhan työkaverini, jolla FixOrRepairDailynsa kanssa sama hankinta tehtävänä. Mutta ei tullut apua, vaan päinvastoin, ei ollut hänkään löytänyt kärjettömän puolaa jossa etuvastus.

Ja jos ottaa kärjellisen systeemin etuvastuksellisen puolan, ei saa juurikaan vahvempaa kipinää. Jos ottaa normaalin kärjettömän puolan (eli ilman etuvastusta), pitäisi etuvastus ohittaa, tai ollaan taas kerran tilanteessa, että kipinä ei parane kärjellisen kipinästä. Etuvastus on luokkaa 1,6 ohm, kärjellisen 12V-puolan ensiökäämi noin 3-4 ohm, ja kärjettömän noin 2 ohm. Eli kärjettömän puola plus vanha etuvastus: 2+1,6=3,6 ohm.

Etuvastuksellinen kärjellisen puolahan on sitten yleensä noin 9V puola, ja se etuvastus on juuri siksi, että startissa annetaan lievä ylijännite etuvastuksen ohi, eli parempi kipinä, mutta ajossa etuvastuksen kautta, jolloin puola ei sauhua. Ja koska kyse on 9V puolasta, on ensiökäämin vastus 1,5-2 ohm, ja yhdessä etuvastuksen kanssa 3-3,5 ohm. Sekään yhtälö ei siis tuo ensiön vastukseksi paria ohmia käydessä.

Link to post

Kärjellisiinhän etusvastus lisättiin aikoinaan, jotta kipinä olisi startatessa parempi kylmässä koneessa.

Kärjöttömissä taas kipinä on parempi jo alkujaan (jos puola on kärjettömän), joten onko etusvastuksellla enää niin suurta merkitystä, vaikka olisi alkujaan ollutkin.

Jossain yleispuolissa neuvotaan kytkemään etusvastus vain, jos on oikeat kärjet tai alkujaan etuvastus.

Kytkentäähän tuon vaikuttaa sen verran, että jätät kytkemättä sen etuvastuksen ohittavan johdon virtalukolta. (Ja tietysti suojaat hyvin, kun siinä on startatessa akkujännite päässä.)

Link to post

Ei sen pitäisi erota vastuksen kohdalta kyllä kuin yhden johdon verran, joka tulee virtalukolta.

Liitekuvasta näkee 83-84 (etuveto) Toyotan puolan kytkennät ja virtalukon myös. Tuolloin oli vielä riippuen koneesta joko kärjetön tai kärjellinen jakaja.

kytkentä: https://ibb.co/CPb7v8c

Edited by Laju
Liite linkkinä, jotta parempilaatuinen kuva
Link to post

ja hommahan ei oo sit ihan yksinkertaistettunakaan noin yksinkertainen. 
 

kärjellisessä puolaa ladataan kosketuskulmalla, eli ladataan asteita pyörinnästä, ongelma on, että puolan lataus heikkenee kierroksia kohti, koska latausaika lyhenee.    Tästä tulee se kärjellisen ongelma, eli kipinäteho heikkenee kierroksia kohti,  kärjettömät lataavat pääsääntöisesti X - millisekuntia pituisen ajan puolaa.  
 

Liian virran puola muuttaa lämmöksi,  joten kärjetön kuumenee, jos kuumenee suht alakierroksilla, liikaa ladattava kärjetön yläkierroksilla, mut toimii paljon tasaisemmin.  
 

MSD Blaster sarjan puola on yks klassikoista ja tehokkaimmista, kärjettömään ilman etuvastusta, ja jos lämpenee, niin sitten vastusta kehiin, maltillisesti.  
 

jos skoopilla pääsee latausaikoja kärjettömästä kattomaan, niin mm msd puolasta löytyy mittaustuloksia, et mikä jännite milläkin latausajalla tuottaa max tehon siitä puolasta..    mut tallihommissa ilman mittaria suoraa kii kärettömään systeemiin ja vehkeet tulille ja lämpötilaa seuraten eka ajo. 

On 31.12.2020 at 12.36, Heikki Saarikoski kirjoitti:

Kiinasta jännitteennostin ja siitä pari naksua lisää jänskää sytylle.

Lyhentää latausaikaa,  kärjettömäs rpm mukaan nostaessa toi kyllä nostais yläpän kipinätehoa.. 

Link to post
On 30.12.2020 at 16.56, Laju kirjoitti:

Ei sen pitäisi erota vastuksen kohdalta kyllä kuin yhden johdon verran, joka tulee virtalukolta.

Liitekuvasta näkee 83-84 (etuveto) Toyotan puolan kytkennät ja virtalukon myös. Tuolloin oli vielä riippuen koneesta joko kärjetön tai kärjellinen jakaja.

kytkentä: https://ibb.co/CPb7v8c

Tuossakin kytkiksessä on erotettu startin aikainen virta puolalle (AM2) ja virta startille (AM1). Näin puolan virta ei pääse startille auton käydessä.

Link to post
35 minuuttia sitten, CamryPappa kirjoitti:

Tuossakin kytkiksessä on erotettu startin aikainen virta puolalle (AM2) ja virta startille (AM1). Näin puolan virta ei pääse startille auton käydessä.

Eikös siitä kuitenkin jätetä se startin virta kytkemättä ja vastukselle tuleva normaali virta kytketään suoraan puolalle. 

Link to post
On 5.1.2021 at 10.05, CamryPappa kirjoitti:

Ei tule ST-asennossa silloin puolalle virta.

Olet oikeassa, ajatusvirhe.

Jos oltaisiin lisäämässä etuvastusta, niin johdotuksesta riippuen pitäisi lisätä rele etuvastuksen ohjaukseen, ettei etuvastuksen kautta meni startille herätettä, kun kone on käynnissä. (Jos virtalukosta lähtee vain yksi ST-johdotus.)

 

Edit.

Etuvastukselta virtalukolle menevän ST:n pitäisi olla erillään startista joka tapauksessa jo alkujaan, muutenhan start moottori saisi herätteeen puolan etuvastuksen kautta vain hieman pienempänä jännitteenä kuin start asennossa.

 

Tällöin etuvastuksen tilalle voi kytkeä johdonkin, jolloin startatessakin saa kipinän.

Vanhoissa virtalukoissa oli kuitenkin niin, että IGN ja ST ovat yhtäaikaa päällä virtalukon kautta startissa. Tällöin puola saa virran IGN:n kautta myös startatessa, vaikka etuvastuksen ja ST-johdon irroittaa kytkennästä kokonaan.

Edited by Laju
Link to post

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...